torstai 29. heinäkuuta 2010

Rockie & Milo

Milo tuli kylään



Rockie ja Milo







Seurataan johtajaa

The New Friend

Tänään oli jännä päivä pikku Rockiella. Chihuahua tyttö jäi eilen tapaamatta, mutta illalla paikalle pääsi toinen kaveri nimittäin Milo! Rockie leikki toisessa huoneessa kun ovikello soi ja menin avaamaan. Oven takaa ponkaisi Milo joka kyllä heti tiesi, että nyt on täällä asunnossa jotain uutta. Milo tuli uteliaana, ensin hihnassa, ja otti ensinuuhkaisun pikku Huggiksesta. Rockie nousi pystyyn ja ihmetteli, että mikä sieltä tuli, mutta rohkeena poitsuna meni heti lähelle katsomaan. Siitä alkoi pojilla sitten leikki. Milo komensi Rockie:a ja näytti kyllä kaapin paikan, mutta ei mennyt kauankaan kun Rockie jo koitti komentaa Miloa pomppimalla sen päälle. Rockie ei ollut ollenkaan peloissaan vaan tuntui heti ottavan Milosta mallia ja kulki sen perässä (ja välillä korvassa) mielenkiinnolla ja innokkaana. Käytiin lopuksi Rockien kanssa vielä ulkorappusten edessä saattamassa Milo ja kaksijalkainen omistajansa ja kokeiltiin vähän hihnaakin. Pari askelta otti hienosti mallia hihnassa kävelystä Milolta, mutta sitten kellahti nurtsille tuttuun tyyliinsä. :) Kunhan Rockie vielä kasvaa ja rokotusten aika koittaa niin varmasti saa Milosta vielä hyvän lenkkikaverin!

Rockie osoitti tänään jo aikaisemmin uusia innokkuuden merkkejä kun aamun pihareissun jälkeen tämä ei olisikaan halunnut tulla sisälle vaan kääntyi eteisessä takaisin ulkorapulle ja oli tomerana poikana menossa takaisin pihalle!

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Rockie ja Kongi

Rockie ja pallo

Introducing 'Rockie'

Huhhuh. Nimiruljanssi on saatettu päätökseen. Sympaattisesta ja suloisesta Hugger-Muggerista tuli nyt rohkean ja jäärän terrori luonteensa vuoksi 'Rockie' [Roki]. Pentupantaa ollaan pidetty nyt tämä ilta päällä ihan tottumisen kannalta, ja kyllä alkumöksötykset tuntuu olevan ohi (ainakin tältä erää). Yöksi otetaan kuitenkin panta pois. Rockie:lle kokeiltiin myös hihnaa pihassa ja namejen avulla se seurasi vähän matkaa nätisti, kunnes päätti kellahtaa nurtsille ja siinä kohtaa hihna menikin sitten suuhun. Ei se mitään.. baby steps!

+Rockie tyhjensi kuppinsa illalla kokonaan, toisinkun aamulla
+Kongin tarkoitus alkaa selvitä pikkuselle
-Verhotkin löysivät tiensä Rockien suuhun, wait what?
+-Uskon että ollaan tyytyväisiä nimeen ;>


Ihmeellisten asentojen päikkärit vol.1


The Dog With No Name..

Miten voi olla että 12-vuotiaana tyttönä nimen keksiminen tuli kun itsestään ja 11 vuotta myöhemmin tuntuu täysin mahdottomalta! Se on tämä päättämisen vaikeus.. Meidän valkoisen "John Doe:n" nimeksi isäntä tuumasi "Rocky" [Roki], sillä emäntä ei osaa päättää. Sinetöidään se nyt vielä illalla virallisemmin ;) Miksi kaikki koiran nimet kuulostavat mustien ja isojen koirien nimiltä, vai olenko se vaan minä? Itsellä taitaa olla liikaa vaikutteita, sillä pidän kansainvälisimmistä nimistä, tai nimistä jotka kuulostavat paremmalta melkeenpä sitten englanniksi ja ruotsiksi puhuttaessa eikä niinkään suomeksi. Whipen kanssa puhuimme aina ruotsia niin ehkä se on jäänyt siitä.. No, kohta tämä RockyEddieTotoCasperElmoViltsuLucky sirkus saadaan päätökseen ja pentua aletaan kutsumaan nimellä, että se sen vielä oppiikin!

Illalla kylään tulee ihana pieni ja ystävällinen Chihuahua tyttö "Massu", ja sitten katsotaan miten tutustuminen muihin sesseihin sujuu tämän tähän asti rohkean poitsun kanssa! Vasta kaksi päivää kotona oltu nyt ja pentupannan kans poitsu ei viihdy yhtään. Jos sen laitan päälle niin tulee mökötyssessio ja toinen vaan makaa maassa surkeen näkösenä ja lievästi itkuisenakin. Olen koittanut pieniä aikoja pannan kanssa niin että kun panta laitetaan päälle niin pomputellaan palloa ja leikitään ja menen koiran kanssa lattialle, mutta se vaan katsoo panta kaulassaan surullisen näköisenä. Katse seuraa palloa joka pomppii ja vikisevää kalkkunalelua ja mieli varmaan tekisi leikkiä, mutta silti jäärästi mökötetään panta kaulassa. Sitten 5-10min päästä otan pannan pois ja siinä samalla lopetan myös leikin ja tulen sohvalle tai tietokoneelle istumaan. Eikä aikaakaan kun lattialla juoksee pieni Hugger-Mugger pallo suussaan ja aloittanut itse leikkimään... No, enpä ole vielä kuitenkaan törmännyt koiraan joka ei jossai vaiheessa pantaan ja hihnaan totu, että askel kerrallaan. Jospa sitä tekis vielä illalla uuden panta treenin kun Massu tulee kylään, mikäli pentu on koirakaverista innoissaan.

Päivän plussat:
+ jo kolmannet kakat tuli ulos sisäpihalle
+ yön pentu nukkui rauhassa sinne asti kunnes itse nousin
+ Ensimmäiset "istu" temput harjoiteltu namin kanssa
+ Mun ja Antin 8th year anniversary ;)

tiistai 27. heinäkuuta 2010



Location: Ruskeasuo, home at last :)

Westie pentu, joka toistaiseksi on vielä Hugger-Mugger, pääsi eilen kymmenen aikaan illalla tutustumaan uuteen kotiinsa. Pihaan kurvatessa pikkunen nukkui vielä, mutta uteliaisuus heräsi kun auto pysähtyi ja silloin tämä nostaa päänsä ja katsoo mua ihan kuin kysyvinään et "no mitäs nyt taas?". Kannoin pennun autolta asunnolle ja kodin tutustuminen alkoikin heti eteisestä. Kenkiä pois ottaessa katsoin että siellä yks iloisen näkönen kaveri vaan kiitää meneen pitkin lattiaa ja juoksi asunnon ympäri heti ensi töikseen, eteisestä makkariin ja sieltä keittiöön ja sieltä olkkariin ja takasin eteiseen! Mahtava utelias ja rohkeanoloinen kaveri meillä tuntuu täällä olevan. Kyllä tämän terrieriksi jo tunnistaa :) Pienet terroristin alkeetkin saimme kokea iltaa myöten kun veijari löysi westie pennun kokoisen kolon nurkassa olevan kotiteatteri subbarin takaa ja aloitti piuhojen mussutuksen. Ei muuta kun piuhat paremmin piiloon, mutta kappas ei aikaakaan kun toinen oli löytänyt kännykän laturipiuhan seuraavaksi uhrikseen :D Laturin paikkakin lähti siitä sitten nopeasti vaihtoon ja pennulle heitettiin omaa luvallista purtavaa eli lelujaan sen uuteen petiin.

Reippaan oloisen luonteensa lisäksi tämä heppu äkkäsi myös lattialla olevien lehtien tarkoituksen heti samana iltana, ensimmäiset kakat ja pissat osui hienosti lehdelle! Tänä aamuna menimme myös aamuruoan jälkeen ulos sisäpihalle ja sinne teki myös tarpeensa, tämä käytös palkittiin kanssa ruhtinaallisin kehuin. Nyt taitaa pentu herätä aamupäikkäreiltään, tämänpäivän aikana se kertoo meille nimensäkin vielä! ;)

Let the Games Begin!



Eilen kotiutui huusholliimme uusi veijari, pikkunen westie poika, joka ei nimeään ole meille vielä kertonut! ;) Haimme pennun Jyväskylästä illalla ja vaikka automatkaa oli tänne Helsinkiin n. 3h verran kesti tämä veijari sen mainiosti. Alkumatkasta ei meinattu pysyä kuljetusboksissa ollenkaan, sillä syliin piti kömpiä ja vähän päästä tutkimaan. Auton hattuhylly näytti sylistä katsottuna mielenkiintoiselta paikalta uuden explorerin mielestä. Kuljetusboksissa tutun hajuisen lelun kanssa ja luun kanssa näytti myös olevan kivaa. Tämä veijari rupes puhumaankin jo heti leikkiessään ja esitteli meille hauvavauva haukkumistaan pureskellessaan keltaista palloa jonka saimme sen Jyväskylän kodista matkaamme. Pysähtyessämme puolivälissä huoltoasemalla utelias tutkimusmatkailija kurkki ulos autosta, ja ihastutti olemuksellaan viereiseen ruutuun parkkeeraavan naisen. Loppu matkalla tuli kuitenkin väsy ja pallero nukahti syliin ja vuorottelikin sitten sylin ja kuljetusboksin välillä. Kotimatka meni kaikenkaikkiaan nappiin. Ei matkapahoinvointia ja pissatkin tuli vasta kun oltiin perillä. Kyllä tästä autoilija saadaan :)

torstai 15. heinäkuuta 2010

I miss the wagging little tail
I miss the plaintive, pleading wail
I miss the wistful, loving glance
I miss the circling welcome dance

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Suru

Whippe meni pois aamulla 17.06.2010. Pieni meni sivulleen ja nojasi päällään minuun pihanurmella lempi puunsa alla. Sydän ei jaksanut enää. Suuri ikävä jäi ja mitä parhaimmat muistot. 12 yhteistä vuotta sain Whipen kanssa.